Neurologia
AbbVie - neurologia
Lisätietoa neurologian painopistealueista
Parkinsonin tauti
Alzheimerin jälkeen Parkinsonin tauti on maailman toiseksi yleisin neurodegeneratiivinen sairaus. Suomessa on noin 16 000 Parkinson-potilasta.1 Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka yleisimpiä oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustatumakkeen solukadosta ja siitä aiheutuvasta dopamiinin vähenemisestä. Taudin syytä ei tiedetä. Parantavaa hoitoa ei vielä ole, mutta oikealla – ja oikea-aikaisella – hoidolla voidaan lisätä elämänlaatua, lievittää oireita ja ylläpitää toimintakykyä.
Taudin oireet ja etenemisnopeus ovat yksilöllisiä, siksi hoitokin on yksilöllistä.
Krooninen migreeni
Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä.
Krooninen migreeni on migreenin harvinainen ja hankala ääripää. Kroonisessa migreenissä päänsärky on tyypillisesti lähes jatkuvaa. Tilanne on täysin erilainen kuin satunnaisesti iskevässä kohtauksittaisessa migreenissä.
Kroonisesta migreenistä on kyse, jos päänsärkyä on ollut vähintään 15 päivänä kuukaudessa ainakin kolmen kuukauden ajan ja jos päänsärky täyttää migreenin kriteerit vähintään 8 päivänä kuukaudessa.
Kroonisen migreenin esiintyvyys väestötasolla on 1-2 prosenttia eli Suomessakin. Sitä sairastaa 50 000 -100 000 ihmistä. Suurin osa potilaista on naisia. Vuosittain episodinen migreeni kroonistuu noin 2,5 - 3 prosentilla potilaista.2
Servikaalinen dystonia
Servikaalinen dystonia on dystonian tyypeistä yleisin ja sitä sairastaa Suomessa noin 1500 potilasta. Servikaalisessa dystoniassa kaulan ja niskan lihasten poikkeava supistuminen aiheuttaa pään nykimistä, vääntävää liikettä ja tahatonta kiertymistä.
Parantavaa hoitoa servikaaliseen dystoniaan ei toistaiseksi tunneta, mutta oireenmukaisella hoidolla potilaan elämänlaatua voidaan oleellisesti parantaa.3
Aivohalvauksen jälkeinen fokaali spastisuus
Spastisuus voi kehittyä jopa 30 prosentille aivohalvaukseen sairastuneista. Yleensä spastisuus alkaa oireilla ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana, mutta joskus oireiden alkamiseen voi mennä yli vuosikin.4
Lähteet:
1. Atula, S. Parkinsonin tauti, Duodecim. 2018. Katsottu joulukuussa 2022.
2. Artto, V. & Kallela, M. Krooninen migreeni, Duodecim. 2019. Katsottu joulukuussa 2022.
3. Honkanen, E. Et al. Dystonian patofysiologia ja hoito, Duodecim. 2020. Katsottu joulukuussa 2022.
4. Aivoinfarkti ja TIA, Käypä hoito -suositus: https://www.kaypahoito.fi/hoi50051. Katsottu joulukuussa 2022.
FI-ABBV-220027/11.2022