Hematologia/onkologia
AbbVie tekee aktiivisesti tutkimusta yhdessä maailman johtavien tutkijoiden kanssa syöpätautien hoitojen kehittämiseksi. AbbVien syöpätautien lääkekehitysohjelmaan kuuluu tällä hetkellä yli 20 kliinisessä tutkimusvaiheessa olevaa uutta molekyyliä, joita tutkitaan eri syöpä- ja kasvaintyypissä.
Tutkimuksen kohteena ovat muun muassa seuraavat hematologiset syövät: Krooninen lymfaattinen leukemia, akuutti myelooinen leukemia, multippeli myelooma, myelofibroosi ja Non-Hodgkin lymfoomat.
Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL)
KLL on pahanlaatuinen verisyöpä, jolle on ominaista rakenteellisesti kypsien, mutta toiminnaltaan vajavaisten B-lymfosyyttien kertyminen elimistöön.
Taudin syy on tuntematon. Se todetaan usein sattumalöydöksenä, kun verikokeissa havaitaan lisääntynyt valkosolujen määrä. Taudin oireita voivat olla suurentuneet imusolmukkeet, laihtuminen, väsymys, yöhikoilu ja lämpöily. Taudin ennuste ja eteneminen ovat yksilöllisiä. Yleisimmin tauti etenee hitaasti ja potilaita voidaan seurata vuosia ennen hoitojen aloitusta. Taudin hoitoon vaikuttavat useat ennustetekijät, kuten potilaan tautikuorma ja erilaiset kromosomimuutokset.
KLL on länsimaiden ja aikuisten yleisin leukemia. Suomessa diagnosoidaan vuosittain n. 150 uutta tapausta. Sairastuneiden mediaani-ikä on noin 72 vuotta. Miehillä riski on 1,5-2-kertainen naisiin verrattuna.
Akuutti myelooinen leukemia (AML)
AML on monimuotoinen, pahanlaatuinen ja nopeasti etenevä verisyöpä, jonka taustalla on kypsymishäiriö ja hallitsematon kasvu luuytimen myelooisten valkosolujen esiasteissa.
Tavallisimpia AML:n oireita voivat olla väsymys, kuume, infektioalttius sekä luu- ja nivelkivut. Lisäksi erilaiset vuoto-oireet kuten ien- ja nenäverenvuodot sekä mustelmat voivat olla tyypillisiä. Taudin hoitoon vaikuttaa sekä potilaan yleiskunto että taudin riskiluokittelu. Suurimmalla osalla potilaista hoito perustuu solunsalpaajien yhdistelmähoitoon.
Suomessa diagnosoisoidaan vuosittain n. 300 akuuttia leukemiaa. Suurin osa aikuisten akuuteista leukemioista (80%) on myelooista alkuperää. AML:n todennäköisyys kasvaa sitä mukaa, mitä iäkkäämmästä ihmisestä on kyse.
FI-VNCLY-210004/09.2021
Lähteet:
Porkka K, Lassila R, Remes K, Savolainen E-R. Veritaudit, Duodecim. 2015.
https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/veritaudit/tietoa-veritaudeista Katsottu toukokuussa 2020.
https://hematology.fi/hoito-ohjeet/hoito-ohje-1/ Katsottu toukokuussa 2020.